سَبِّحِ ٱسۡمَ رَبِّكَ ٱلۡأَعۡلَى ﴿١﴾
Ylistä Herrasi, Korkeimman, nimeä,
بِسۡمِ ٱللَّهِ ٱلرَّحۡمَٰنِ ٱلرَّحِيمِ
سَبِّحِ ٱسۡمَ رَبِّكَ ٱلۡأَعۡلَى ﴿١﴾
Ylistä Herrasi, Korkeimman, nimeä,
ٱلَّذِي خَلَقَ فَسَوَّىٰ ﴿٢﴾
Hänen, joka luo ja tekee täydelliseksi,
وَٱلَّذِي قَدَّرَ فَهَدَىٰ ﴿٣﴾
joka määrää ja ohjaa,
وَٱلَّذِيٓ أَخۡرَجَ ٱلۡمَرۡعَىٰ ﴿٤﴾
joka kasvattaa viheriän laidunruohon
فَجَعَلَهُۥ غُثَآءً أَحۡوَىٰ ﴿٥﴾
ja kuivattaa sen jälleen tomun harmaaksi.
سَنُقۡرِئُكَ فَلَا تَنسَىٰٓ ﴿٦﴾
Me annamme sinun julkilukea (Koraania), etkä ole mitään unohtava,
إِلَّا مَا شَآءَ ٱللَّهُۚ إِنَّهُۥ يَعۡلَمُ ٱلۡجَهۡرَ وَمَا يَخۡفَىٰ ﴿٧﴾
paitsi mitä Jumala tahtoo: totisesti Hän tietää, mitä ilmaistaan ja mikä pidetään salassa.
وَنُيَسِّرُكَ لِلۡيُسۡرَىٰ ﴿٨﴾
Tahdomme tasoittaa sinun lähetystiesi.
فَذَكِّرۡ إِن نَّفَعَتِ ٱلذِّكۡرَىٰ ﴿٩﴾
Käy siis eteenpäin varoittaen, totisesti koituu varoituksesta hyvää:
سَيَذَّكَّرُ مَن يَخۡشَىٰ ﴿١٠﴾
se, joka (Jumalaa) pelkää, ottaa siitä vaarin,
وَيَتَجَنَّبُهَا ٱلۡأَشۡقَى ﴿١١﴾
mutta viheliäinen karttaa sitä,
ٱلَّذِي يَصۡلَى ٱلنَّارَ ٱلۡكُبۡرَىٰ ﴿١٢﴾
hän joutuu ankarimpaan tuleen,
ثُمَّ لَا يَمُوتُ فِيهَا وَلَا يَحۡيَىٰ ﴿١٣﴾
jossa hän ei elä eikä kuole.
قَدۡ أَفۡلَحَ مَن تَزَكَّىٰ ﴿١٤﴾
Mutta onnellinen se, joka tekee parannuksen,
وَذَكَرَ ٱسۡمَ رَبِّهِۦ فَصَلَّىٰ ﴿١٥﴾
ylistää Herransa nimeä ja rukoilee.
بَلۡ تُؤۡثِرُونَ ٱلۡحَيَوٰةَ ٱلدُّنۡيَا ﴿١٦﴾
Mutta te pidätte parempana tämän maailman elämää,
وَٱلۡأٓخِرَةُ خَيۡرٞ وَأَبۡقَىٰٓ ﴿١٧﴾
vaikka tuleva elämä on parempi ja kestävämpi.
إِنَّ هَٰذَا لَفِي ٱلصُّحُفِ ٱلۡأُولَىٰ ﴿١٨﴾
Näin on totisesti vanhimmissa kirjoituksissa,
صُحُفِ إِبۡرَٰهِيمَ وَمُوسَىٰ ﴿١٩﴾
Aabrahamin ja Mooseksen kirjoissa.